Kerronko ajoissa suurimmat toiveeni?

 

Vaikka se on jo syntymästä saakka selvää,

että näitä joskus kysytään.

Toisilta jo hyvinkin pian

ja toisilta jo sukupolvien vaihdettua.

 

Miten helpottaisikaan jälkeen jääviä

kertoa mitä ja miten tahdon,

kun en ole enää läsnä.

 

Tänään soi puhelin ja kysyi ääni tiedänkö?

En pystynyt puolestasi vastaamaan.

Et kertonut koskaan.

 

Mihin haluat lopuksi lepäämään.

Minne haluat muistokivesi

jonne voimme tuoda kukat ja kynttilät.

 

Mitä kirjoitamme?

Mitkä olivat ne tärkeimmät sanasi meille?

 

Haluan omalta osaltani hoitaa,

ettei muiden tarvitse vastata puolestani.

 

Osan jo olen kertonut jo nuoruudessa

 

otan kuitenkin paperia ja kynän

kerron miltä tuntuu juuri nyt.

 

Tulevina iltoina voin muuttaa kirjoitusta,

mutta ainakin toiveeni tältä illalta

tulee muiden tietoon,

jos.....