Kauhalla annettu

Kello soi

oppilaat syöksyvät tunnilta välitunnille.

Kiviset portaan kaikuvat.

Portaissa matkalla ulos olen minäkin.

Kuulen,

joku huutaa portaikkoon

"jos on kauhalla annettu,

niin ei voi lusikalla vaatia".

Katson ylös

suoraan äidinkielen opettajani silmiin.

Tämä lause oli tarkoittu juuri minulle.

Hetki on kulkenut mukanani läpi elämän.

Miksi joku ihminen näkee sinussa jotain

mitä et tiedä olevan olemassa.

Kohtaat elämässä lukemattomia

ihmisiä.

Toiset heistä jäävät pysyvästi mieleesi.

Kyse ei ole yhteisen ajan pituudesta

vaan miten toinen ihminen onnistuu

koskettamaan sinua.

Vastaasi tulee myös ihmisiä ja hetkiä

jotka ottavat pienen palan sinusta

pienen osan itseluottamuksestasi.

Pilvisenä päivänä

palan ottaneet

vaikuttavat voimakkaammin.

Tulee kuitenkin päivä

jolloin sanat jotka sinulle lausutaan

näyttävät

sinulle

miksi sinua rakastetaan.

Huomaat sirpaleet ympärilläsi.

Ne ovat paloja sinusta.

Kerää palat hellästi talteen.

Huomenna

jaksat koota ne yhteen.

Kokoat kauneimman maljan

jonka olet koskaan nähnyt.

Sinä seisot siinä

vahvempana kuin koskaan.